5.luokan blogi

Ihminen (homo sapiens) on ainoa elossa oleva ihmisten sukuun kuuluva nisäkäs. Ihminen kuuluu kädellisten lahkon isojen ihmisapinoiden heimoon ja on nykyisin elävistä kädellisistä laajimalle levinnyt älykkäin ja runsaslukuisin laji. Ihmisiä on noin 7,6 miljardia. Ihmisellä on kehittyneet aivot, joiden ansiosta ihminen kykenee abstraktiin ajatteluun, kieleen ja itsetarkkailuun. Tämä on yhdessä pystyasennon ja esineiden käsittelyyn kykenevien yläraajojen kanissa antanut ihmiselle kyvyn käyttää työkaluja monipuolisemmin kuin mikään toinen eläinlaji. Ihmiset tekevät ainoana lajina tulen, kypsentävät ruoan, pukeutuvat ja käyttävät lukuisia tekniikoita. Ihmiset ovat muiden kädellisten tapaan luonnostaan yhteisöllisiä, mutta ihmiset ovat erityisen kyvykkäitä käyttämään viestintää ja kieltä ideoiden välittämiseen sekä menneisyyden ja tulevaisuuden pohtimiseen. Ihmiset muodostavat kielen kautta välittyvät rituaalit, traditiot, arvot ja lait. Nykytiedon mukaan nykyihminen kehittyi Afrikas

Homo habilis eli käteväihminen oli varhaisin ihmiseksi sanottu apinaihminen, joka käytti työkaluja. Ne olivat lähinnä kiviä, joissa on isketty muutamia sirpaleita pois. Lajin aivotilavuus oli vähän vajaa puolet nykyihmisen aivotilavuudesta, ja oli pienemmillään saamaaluokkaa kuin eteläapinoiden aivotilavuus. On kiistelty kovasti onko käteväihminen ihminen vai apina. Ajoituksen mukaan apinaihminen elinoin 1,8-2,5 miljoonaavuotta sitten Afrikassa. Vierinkivityökaluja olivat avlmistaneet jo jotkut eteläapinat. Homo habilis oli lyhyt ja sillä oli huomattavan pitkät kädet verrattuna nykyihmisen ruumiinrakenteesen Ihmisten, apina ihmisten ja ihmisapinoiden kehitystä kuvaavat sukupuut näyttivät vielä jokin aika sitten varsin selkeiltä. Uusimpien löytöjen myötä sukupuu on muuttunut "kehitys pensaaksi". Johon pitäisi saada mahdutettua lukemattomat viime vuosina löydetyt uudet sukulaiset. Monet aijemmat käsitykset ovat osoittautuneet liian yksinkertaiseksi: ihminen ei ole suoraan kehit

Homo habiliksen jälkeen kehittyi uusi ihmislaji, Homo erectus eli pystyihminen, joka käveli jo täysin pystyasennossa. Hän oppi käyttämään hyödykseen tulta, joka antoi turvaa ja lämpöä ja kypsensi ravintoa on oletettu että homo erectus osasi siirtää salaman sytyttämästä maastosta tulen sytykkeiden avulla omaan leiriinsä ja osasivat vaalia tulta sammumattomana jopa päivä-  ja viikkokausia. Homo erectuksen aivot olivat saman kokoiset kuin meidän aivomme. Hän kuului siihen ihmislajiin , joka ensimmäisenä vaelsi ja levittäytyi Afrikasta jopa Kiinaan ja Jaavaan saakka.  Homo erectus eli 1 950 000 vuotta sitten.                                                                 Tatu, Atri ja Jenni

Neandertalin ihminen on ihmisten homo sivulanji, joka eli Euroopassa ja Lounais Aasiassa ainakin vielä 40000 vuotta sitten. Arvioiden  mukaan aina vuoteen 28000 ennen ajanlaskun alkua, se kehittyi Euroopassa, Afrikkalaisissa nykyihmisissä on 1-4% neandertaalilaisen  geenejä. Neandertalin ihmiset elivät nykyihmisen lähettyvillä ja jopa samoilla alueilla. Nykyihmisen ja neandertalilaisten rotujen tiedetään sijoittuneen Euroopaan. Neandertalin fossiileja on löydetty Euroopasta, lähi-idästä ja keski-aasiasta. Niitten elinympäristö oli yleensä vuoristoa. Kuva on lainattu: Neandertalin ihmiset olivat huomattavasti lyhyempia kuin nykyihmiset. Uroksen korkeus oli 1.6-1,7 metriä ja naaraan 1,5-1,6 metriä. Lisäksi on tutkittu, että neandertaalin ihmiset  ovat yleisesti ottaen puolet nykyihmistä typerämpiä. Neandertalilaiset saalistivat suurina joukkoina ja he käyttivät aseinaan keihäitä, kirveitä tai omia käsiiän. Tutkijat ovat löytäneet murtuneita luita, jotka ovat todi

SIENET Sieniä pidettiin ennen jonkinlaisina eriskummalisina kasveina, mutta nykyään niiden tiedetään olevan oma eliöryhmänsä. Sienet viettävät suurimman osan eläsmästään sienirihmastona maan sisällä. Maan pinnalle nousee sienestä itiöemä. Itiöemän heltoissa tai pilleissä kehittyy lisääntymiseen tarvittavat itiöt. Tuulen kuljettamista itiöistä kasvaa uutta sienirihmastoa. Sienillä om suuri merkitys luonnon kiertokulussa. Suurin osa sienistä toimii lahottajina. Ne elävät lahoavalla tai mätänevällä kasvualustalla ja ovat bakteerin ohella tärkeimpiä orgaanisen aineksen hajottajia luonnossa. Sienet myös palauttavat kuolleiden eliöiden sisälmät ravinteet takaisin maaperään. Maija ja Venla

Tervetuloa lukemaan Joensuun steinerkoulun 5.luokan omaa blogia. Täältä löydät luokan itse kirjoittamia juttuja.