Liettua

Liettua

Liettuan kasvillisuus on lauhkea lehti- ja sekametsää, eli mänty- ja tammimetsiä, niittyjä ja soita. Maapinta-alasta  metsiä on yksi kolmas osa.

Liettuan ilmasto ei juuri eroa suomalaisesta. Lämpötilat  vaihtelevat kesän jopa +30 asteesta talven jopa kymmeniin pakkasasteisiin. Yleensä lukemat ovat kuitenkin huomattavasti leuhdommat.

Liettua itsenäistyi vuonna 1990.

Maa on ollut maailmankauppajärjestön  jäsen vuodesta 2001 ja Euroopan unionin jäsenmaa vuodesta 2004 lähtien. 

Liettuan kokonaispinta-ala on 65300km₂. Väestöstä yksi kolmasosa asuu maaseudulla.

Liettuan tärkeimpiin luonnonvaroihin kuuluvat metsät, dolomiitti ja erilainen maa-aines. Maan tärkeimpiä vienti tuotteita ovat koneet, laitteet ja kuljetus välineet, kivennäistuotteet ja tekstiilit. Liettuan merkittävimpiä kauppakumppaneita ovat Venäjä, Saksa, Latvia, Iso-Britannia ja Puola.

600–200-luvuilla eaa. baltialaiset heimot asettuivat asumaan nykyisen Liettuan alueelle.
Ruhtinas Mindaugas yhdisti heimot 1200-luvulla ja perusti Liettuan valtakunnan vastustamaan Saksalaisen ritarikunnan leviämispyrkimyksiä itään.








Hän kääntyi kristinuskoon 1253, ja paavi kruunasi hänet Liettuan historian ensimmäiseksi ja ainoaksi kuninkaaksi.
Hänen salamurhansa johti maan sisällissotaan, jonka jälkeen vallan otti suuriruhtinas Gediminas.

Liettua laajeni pitkälle itään, ja 1300-luvun loppuun mennessä se oli Euroopan suurin maa ulottuen Itämeren rannikolta Mustallemerelle. 
Gediminas perusti maan uuden pääkaupungin Vilnan.

1500-luvulla Liettua kävi sotia voimistuvaa Venäjää vastaan liittoutuen Puolan kanssa. Liitto purkautui 1795, ja Liettuan alueet liitettiin Venäjään ja Preussiin. Itsenäisyyspyrkimykset johtivat venäläistämistoimiin ja ilmaisunvapauden rajoittamiseen maassa.

Maaorjuuden lakkautuksen jälkeen alueelle kehittyi hitaasti markkinatalous 1800-luvun lopulla. 

Kouluttautuneiden liettualaisten määrän kasvu johti nationalismin syntyyn ja venäläistämisen vastustukseen. 

Ensimmäinen maailmansota toi maahan saksalaismiehityksen, joka salli liettualaisen kansankokouksen kokoontua 1917. Sen seurauksena maahan perustettiin Liettuan neuvosto, joka julisti maan itsenäiseksi. 

Parlamentti Seima hyväksyi perustuslain vuonna 1922 ja julisti Liettuan parlamentaariseksi tasavallaksi. 

Sotienvälinen aika oli liettualaisen kulttuurin ja koulutuksen aikaa, vaikka Saksan ja Puolan kanssa oli rajakiistoja. 

Pääkaupunki Vilna oli liitettynä Puolaan vuosina 1920–1939.

Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto miehitti Liettuan natsi-Saksan kanssa tehdyn etupiirijaon mukaisesti, ja Liettuasta tehtiin sosialistinen neuvostotasavalta 1940.

Maa itsenäistyi uudelleen ja liittyi YK:hon Neuvostoliiton romahdettua 1991.

Vuonna 2004 Liettuasta tuli sekä EU:n että Naton jäsen.

Liettuan miehitysvuodet

- Neuvostoliitto 1939-1940
- Saksa 1940-1944
- Neuvostoliitto 1944-1989
-Liettua itsenäistyi Neuvostoliitosta 11.3.1990

Liettua on Baltian maista suurin ja eteläisin.

Euroopan viimeinen pakanamaa, Itämereltä mustamerelle ulottuva suurvalta ja ensimmäinen Neuvostoliitosta irrottautunut Baltian valtio.

Liettua on tutustumisen arvoinen matkakohde jo värikkään historiansa vuoksi.
Liettua tarjoaa myös upeita luonnonmaisemia ja Pohjois-Euroopan komeinta kirkkotehtuuria


Maanviljejly, karjanhoito, elintarvike-, tekstiili-, kaivos-, metsä- ja koneteollisuuus, myös kalan kasvatus on tärkeitä elinkeinoja Liettualle.


Vilnan katukahvilat ja eläväiset markkinat vaihtuvat muutamassa tunnissa luontoretkeen jossakin maan monista luonnon puistoissa tai pyöräilyyn merenrannan reiteillä.


Liettuan raha on nykyisin euro.
Ja siellä puhutaan liettuaa. 
Liettuan väkiluku on 285350 (2016.)
Liettuan suurin uskonto on toonkatolilaisuus. Loput ovat uskonnottomia, ortodokseja, luterilaisia, reformisteja tai muihin uskontoihin kuuluvia. 
Valtio muotona on tasavalta.

Liettuan presidentti on Dalia Grybauskaite

Pääkaupunki on Vilna

Pinta-alaltaan Liettua on 65 302 km₂


Lähteet: Rantapallo.fi, Globalis, Wikipedia, Vastaukset.fi & Anna.fi